BH-koe edessä? Lue vinkit valmistautumiseen

Koira osaa seuraamiskaavion, istumiset ja maahanmenot sujuvat ja paikallamakuutakin on harjoiteltu. Mutta riittääkö se?

BH-kokeessa ei ole kyse pelkästään siitä, osaako koira vaaditut liikkeet. Koepäivään mahtuu paljon muutakin: odottelua, vieraita koiria, uusia hajuja, palkattomuutta ja ehkä hieman tavallista jännittyneempi ohjaaja. Kaikki nämä voivat vaikuttaa koiran käyttäytymiseen tavalla, jota tutuissa treeneissä ei välttämättä ole tullut vastaan.

Kysyimme Koiranurkan Facebook-seuraajilta, millaisia vinkkejä kokeneet harrastajat antaisivat ensimmäiseen BH-kokeeseensa valmistautuvalle. Vastauksista löytyi paljon hyviä huomioita, käytännön kokemuksia ja muutama kantapään kautta opittu asia.

Kokosimme niistä vinkit, jotka kannattaa ottaa huomioon jo ennen koepäivää.

Moni ajattelee, että kokeeseen voi ilmoittautua, kun vaaditut liikkeet sujuvat harjoituksissa. Kokeneiden harrastajien vastauksissa korostui kuitenkin hieman toisenlainen ajatus: BH-kokeeseen ei kannata kiirehtiä.

Useampi vastaaja suositteli kouluttamaan koiran jo pidemmälle kuin BH-kokeen vaatimukset edellyttävät. Eräs harrastaja kuvasi menevänsä BH-kokeeseen vasta siinä vaiheessa, kun koira alkaa olla valmis varsinaisen koelajin ensimmäiseen luokkaan.

Ajatuksena on, että BH-koe tarjoaa samalla mahdollisuuden arvioida koulutuksen kestävyyttä. Miten koira reagoi odotteluun, vieraaseen ympäristöön, palkattomuuteen ja ohjaajan mahdolliseen jännitykseen? Säilyykö sen työskentelyhalu koko suorituksen ajan?

Tämä ei tarkoita, että BH-kokeessa pitäisi esittää täydellinen suoritus. Koiran olisi kuitenkin hyvä osata tehtävänsä niin varmasti, ettei onnistuminen ole kiinni juuri oikeanlaisista olosuhteista.

Treenivinkki: Rakenna koiran kanssa vähitellen kykyä tehdä useampia tehtäviä peräkkäin ilman välitöntä palkkaa. Vaihtele palkkauksen ajankohtaa ja suoritettavia tehtäviä niin, ettei koira opi odottamaan palkkaa aina samassa kohdassa. Ja tärkeimpänä: Huolehdi siitä, että työskentely säilyy koiralle motivoivana.

Tämä oli yksi harrastajien selkeimmistä viesteistä: koiran lisäksi myös ohjaajan pitää osata oma osuutensa.

Koetilanteessa on paljon muistettavaa. Missä järjestyksessä liikkeet suoritetaan? Kuinka monta askelta kävellään? Missä kohdassa pysähdytään? Milloin odotetaan tuomarin lupaa?

Jos ohjaaja joutuu koko ajan miettimään seuraavaa liikettä, huomio siirtyy helposti pois koirasta. Epävarmuus voi näkyä ohjauksessa, rytmissä ja jopa koiran käyttäytymisessä.

Eräs kokenut harrastaja ja tuomari muistutti, että kun kaavio ja säännöt ovat kunnolla hallussa, ohjaajan on huomattavasti helpompi keskittyä itse koiraan.

Kaaviota kannattaa siis harjoitella myös ilman koiraa. Kävele koko suoritus läpi, laske askeleet ja anna käskyt ääneen oikeissa kohdissa.

Yksi harrastaja kertoi käyttävänsä mielikuvaharjoittelua: hän käy koko kaavion mielessään läpi iltaisin ennen nukahtamista. Kun saman toistaa riittävän monta kertaa, liikkeiden järjestys alkaa tulla selkäytimestä.

Treenivinkki: Pyydä treenikaveria toimimaan tuomarina ja harjoittele oma osuutesi kaaviosta. Kokeile kävellä kaavio ilman koiraa ja ulkopuolista ohjausta. Kun tiedät, mitä seuraavaksi tapahtuu, voit koetilanteessa keskittyä paremmin koiraasi.

Monesti treeneissä keskitytään itse liikkeisiin, mutta koepäivänä koiran pitäisi pystyä siirtymään odottelusta työskentelyyn.

Kentän laidalla voi olla muita koiria, tuttuja ihmisiä ja paljon kiinnostavaa seurattavaa. Kaikki koirat eivät automaattisesti siirry sopivaan työskentelytilaan heti kentälle astuessaan.

Yksi harrastajista kertoi joutuneensa harjoittelemaan nykyisen koiransa kanssa erityisesti kentälle tuloa. Jos koira saapuu väärässä mielentilassa, se saattaa keskittyä lähinnä katselemaan, löytyisikö paikalla tuttuja. Oikeassa mielentilassa sama koira tekee tehtävänsä varmasti, jolloin myös ohjaaja pystyy rentoutumaan.

Koiran vireenhallinta onkin paljon muutakin kuin aktiivisuuden nostamista. Olennaista on löytää juuri omalle koiralle sopiva tapa valmistautua suoritukseen.

Toinen koira tarvitsee rauhallisen hetken ennen kentälle menoa, toinen taas hyötyy aktiivisemmasta valmistautumisesta. Kaikki koirat eivät työskentele samalla tavalla, eikä sama rutiini sovi jokaiselle.

Tässä korostuu myös koirakon välinen suhde. Koiran kanssa yhdessä tekeminen, luottamus ja halu työskennellä ohjaajan kanssa ovat asioita, joita rakennetaan pitkällä aikavälillä, ei viimeisellä treeniviikolla.

Treenivinkki: Harjoittele kentälle saapumista omana kokonaisuutenaan. Kokeile erilaisia valmistautumisrutiineja ja tarkkaile, millaisessa mielentilassa koirasi työskentelee parhaiten. Kun löydät toimivan tavan, harjoittele sitä myös vieraissa ympäristöissä.

Jos jokin yksittäinen liike nousi harrastajien vastauksissa esiin, se oli paikallamakuu.

Paikallamakuussa koiran pitäisi pystyä pysymään rauhallisesti paikallaan samalla, kun toinen koirakko suorittaa liikkeitä kentällä. Se vaatii koiralta paitsi tehtävän osaamista myös häiriönsietokykyä.

Paikallamakuu oli sujunut erään harrastajan koiralla harjoituksissa ongelmitta, mutta kokeessa koiraa kiinnostivatkin aivan muut asiat. Samalla paikalla oli nimittäin maannut ennen omaa vuoroa neljä urosta. Hajut veivät huomion, koira alkoi nuuskia ja nousi lopulta istumaan. Vasta koetilanteessa ohjaaja huomasi, että paikallamakuuta oli harjoiteltu vain ”puhtailla” paikoilla.

Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pieni ympäristön yksityiskohta voi muuttaa tutun tehtävän vaikeusastetta.

Paikallamakuun harjoittelussa kannattaa huomioida myös turvallisuus. Jos koira jostain syystä nousee paikallamakuusta, ohjaajan pitäisi pystyä hallitsemaan tilanne. Varmasti toimiva luoksetulo ja koiran hallittavuus ovat tärkeitä myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

Treenivinkki: Harjoittele paikallamakuuta eri kentillä, eri kohdissa kenttää ja paikoissa, joissa muut koirat ovat juuri harjoitelleet. Vaihtele häiriöitä hallitusti ja varmista, että koira osaa tehtävän myös silloin, kun ympäristössä tapahtuu jotakin kiinnostavaa.

Omalla treenikentällä kaikki voi sujua hienosti. Mutta entä silloin, kun ympäristö vaihtuu?

Vieraat hajut, erilainen kenttäpohja, uudet ihmiset ja muut koirat voivat vaikuttaa koiran keskittymiseen yllättävän paljon.

Siksi BH-kokeeseen kannattaa valmistautua harjoittelemalla mahdollisimman monipuolisissa ympäristöissä. Jos mahdollista, käy harjoittelemassa myös tulevalla koekentällä.

Ympäristön vaihtaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kannattaa miettiä, mitä kaikkea koira kohtaa koepäivänä ja mitkä tilanteet saattavat olla sille uusia.

Esimerkiksi sirunlukua on hyvä harjoitella etukäteen. Se voi olla yllättävän haastavaa niin vieraisiin ihmisiin varovaisesti suhtautuvalle kuin erittäin innokkaasti tervehtivälle koiralle.

Yksi harrastaja muisteli omaa koiraansa, joka suhtautui sirunlukuun hieman turhankin suurella riemulla. Iloinen koira on tietysti mukava asia, mutta tunnistustilanteessa olisi hyvä pystyä myös hetki rauhoittumaan.

Myös kaupunkiosuuden tilanteita kannattaa harjoitella erikseen. Ihmisten kohtaaminen, liikenne, toiset koirat ja hetkellinen odottaminen ilman ohjaajaa ovat asioita, joiden pitäisi sujua myös vieraassa ympäristössä.

Treenivinkki: Tee harjoittelusta välillä tarkoituksella erilaista. Käy uudessa paikassa, harjoittele sirunlukua eri ihmisten kanssa ja totuta koiraa rauhalliseen käyttäytymiseen arjen erilaisissa tilanteissa.